Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,

Henkilöstöraportti on tärkeä strategisen johtamisen väline valtuustolle. Se kertoo meille kaupungin henkilöstön tilasta​ ja sen avulla voidaan seurata henkilöstöön kohdistuvien linjausten ja toimenpiteiden toteutumista.

Haluaisin nostaa esille ”Mikä o meininki”-kyselyn tulokset. Vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että meininki ei ole kovinkaan hyvä. Henkilöstö arvioi oman työkykynsä kyllä hyväksi, mutta työhyvinvoinnin heikommaksi ja työyhteisön hyvinvoinnin vieläkin heikommaksi. Työyhteisön hyvinvointi on laskenut melkein kaikissa yksiköissä edellisvuodesta. Suunta ei näytä hyvälle.

Luvut herättävät kysymyksen siitä, miksi työyhteisön hyvinvointi koetaan niin heikoksi ja miksi henkilöstöraportissa kuvattujen kehittämistoimien vaikutus ei näy työhyvinvointikokemuksen paranemisena. Seurataanko esimerkiksi henkilöstön vähentämisen aiheuttamaa lisäkuormittumista, kun lähtijöiden työt jaetaan jäljellejääville. Jos ei seurata, olisi sitä varmasti jatkossa syytä seurata.

Henkilöstöohjelman toteutumisen seuranta löytyy henkilöstöraportin lopusta. Siellä yhtenä tavoitteena on hyvän johtamisen periaatteet ja työyhteisötaidot. Juuri ne elementit, jotka edesauttavat työyhteisön hyvinvointia. Toimenpiteeksi on määritelty hyvän johtamisen periaatteiden laadinta sekä hyvien työyhteisötaitojen määrittely. Toteutuksen mittarina on se, että nämä periaatteet ja säännöt on laadittu, koulutettu henkilöstölle ja käytössä. Arviointikohdassa ei kuitenkaan mainita lainkaan, onko tällaisia periaatteita ja sääntöjä laadittu. Jos työyhteisössä koetaan ongelmia, olisi ensiarvoisen tärkeää, että luodaan yhteiset pelisäännöt, joita kaikki sitoutuvat noudattamaan. Pelisäännöt tulisi laatia henkilöstöä osallistamalla, jotta kaikki saadaan myös sitoutettua niihin. Työyhteisön toimintaa koskevien pelisääntöjen laatimista ei voi korvata millään esimiesvalmennuksella, jota arvioinnissa kerrotaan tarjotun esimiestyön tukemiseen.

Mikä o meininki-kyselyssä meiltä valtuutetuilta ei kysytty, millaisena me koemme tämän yhteisömme hyvinvoinnin. Itse voin yhtyä työntekijöiden näkemykseen melko heikosta yhteisön hyvinvoinnin tasosta. Meiltä näyttäisi puuttuvan myös ne hyvän johtamisen pelisäännöt. Kun erilaisissa ohjelmissa määritellään tavoitteita, toimenpiteitä ja mittareita, niiden toteutumista tulisi seurata kertomalla rehellisesti onko toimenpiteet toteutuneet vai ei ja millaisia tuloksia mittareiden mukaan on saavutettu. Jos joku toimenpide ei ole toteutunut suunnitellusti, se pitäisi myös kertoa. Nyt saamme vain arvuutella, onko hyvän johtamisen periaatteet laadittu vai ei.